Ravintotutkimukset

Ihmisten ruokavalioiden erilaisuuksia ja niiden oletettuja terveysvaikutuksia käsitteleviä ravintotutkimuksia kutsutaan epidemiologisiksi tutkimuksiksi. Monet epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että ristikukkaisia vihanneksia runsaasti sisältävä ruokavalio vähentää kroonisten sairauksien, esimerkiksi joidenkin syöpätyyppien ja sydänsairauksien, kehittymisen riskiä.

Tutkimusten tekijät julkaisevat saamansa tulokset tieteellisissä julkaisuissa. Nämä tutkimusartikkelit ovat vertaistarkistettuja; tarkistuksen ovat tehneet saman alan asiantuntijat, joilla ei ole mitään yhteyksiä näihin tutkimuksiin. Näin taataan tutkimusasetelman, tutkimustietojen ja johtopäätösten riippumaton arviointi.  Olemme koonneet yhteen useita ristikukkaisten vihannesten vaikutuksiin liittyviä tutkimusartikkeleita

Epidemiologiset tutkimukset yksin eivät osoita, että elämäntapoihin liittyvät tekijät, kuten esimerkiksi ruokavalion sisältämät ristikukkaiset vihannekset, vähentäisivät kroonisia sairauksia. Sen sijaan niistä näkyvät väestössä esiintyvät yleiset suuntaukset. Tutkijat voivat seurata epidemiologisissa tutkimuksissa havaittuja suuntauksia tekemällä kokeita, joista nähdään eri ruokien mahdolliset hyödylliset vaikutukset ihmisen kehossa. Hyvät tutkimusmenetelmät yhdessä vahvojen epidemiologisten tietojen kanssa tarjoavat meille parhaat todisteet ruokavalioon liittyvistä terveysvaikutteista. Tällaiset laadukkaat todisteet ovat välttämättömiä perusteita, kun viranomaiset laativat terveyteen, ruokavalioon ja ravintoon liittyviä ohjeita..

Epidemiologiset tutkimukset voidaan jaotella useisiin yleisiin tutkimustyyppeihin.. Eräässä tutkimustyypissä tarkastelun kohteena on ihmisryhmä, jolla on tietty sairaus, esim. syöpä. Näiden ihmisten ruokavalioita verrataan sitten huolella valikoidun, syöpää sairastamattoman kontrolliryhmän ruokavalioon. Näitä tutkimuksia kutsutaan retrospektiivisiksi tapaus-verrokki-tutkimuksiksi ja niissä analysoidaan ruokavalioerojen ja sairastumisriskin välistä yhteyttä, mutta niihin liittyy useita ongelmia. Ensinnäkin oletuksena on, että tutkimushenkilöt muistavat tarkasti mitä ovat syöneet ja merkitsevät nämä tiedot kyselylomakkeeseen, mikä voi olla haasteellista. Terveiden ihmisten verrokkiryhmän valitseminen on myös uskomattoman vaikeaa. Ihanne on, että ryhmien tulisi olla hyvin samankaltaisia, mutta terveellisen ruokavalion vaikutusten mittaamisessa on se ongelma, että hedelmien ja vihannesten runsas nauttiminen on usein yleensä terveellisemmän elämäntavan osa ja siihen vaikuttavat yhteiskunnallis-taloudelliset tekijät. Jotkin näistä ongelmista ovat voitettavissa tutkimuksen asetelman ja tutkimustietojen tulkinnan avulla.

Muutamat tutkimukset ovat osoittaneet, että ristikukkaiset vihannekset saattavat vähentää eturauhassyövän [i], virtsarakon syövän [ii], rintasyövän [iii] ja muiden sairauksien riskiä. Näiden sairauksien luettelo on oheisessa liitteessä.  Joidenkin tutkimusten kohdalla tutkimusasetelmaa on yritetty parantaa siten, että ristikukkaisten vihannesten sisältämien ravinteiden saantia on mitattu virtsan sisältämistä yhdisteistä ilmoitetun ruokavalion sijasta.

Viime aikoina on myös raportoitu kohorttitutkimusten tuloksia. Kohorttitutkimuksissa seurataan hyvin suuria ihmisryhmiä jonkin ajanjakson ajan ja selvitetään heidän ruokavalioidensa ja elämäntapojensa yhteyksiä sairauksien ja vaivojen kehittymiseen. Näissä tutkimuksissa on mukana kymmeniä tuhansia ihmisiä, joita seurataan monien vuosikymmenten ajan.

Kohorttitutkimuksissa ristikukkaisten vihannesten  [iv] on osoitettu antavan jonkinasteisen suojan sydän- ja verisuonisairauksia vastaan, sekä eturauhassyöpää [v] [vi] ja muita taulukossa lueteltuja syöpiä vastaan.

Lukuisissa meta-analyyseissa on lisäksi yritetty yhdistää useita eri tutkijaryhmien eri puolilla maailmaa tekemiä tutkimuksia yleiskuvan luomiseksi.

Meta-analyyseissa on saatu näyttöä siitä, että ristikukkaiset vihannekset vähentävän paksusuolen syövän [vii], eturauhassyövän [viii] ja rintasyövän [ix] riskiä.

Vahvin näyttö tiettyjen ruokien aikaansaamista, terveyttä suojaavista vaikutuksista on saatu ihmisellä tehdyistä interventiotutkimuksista, joissa vapaaehtoisten osallistujien ruokavalioon on lisätty tutkittavaa ruoka-ainetta ja lisäyksen vaikutuksia on sitten verrattu samanlaiseen ryhmään, joka ei ole saanut tätä ruoka-ainetta. Jos tutkimusasetelma on hyvä, eivät vapaaehtoiset osallistujat eivätkä tutkijat voi tietää, mihin ruokavalioihin tutkittavaa ruoka-ainetta on lisätty, jolloin vältytään tutkimusharhalta.

Institute of Food Research on tehnyt ihmisillä pienimuotoisen interventiotutkimuksen, jonka tarkoituksena oli täyttää havainnoivissa (ei-kokeellisissa)  tutkimuksissa ollut aukko. Tutkimus tehtiin miehillä, joilla oli eturauhassyövän kehittymisen riski, ja siinä osoitettiin, että runsaasti parsakaalia sisältävää ruokavaliota noudattavien miesten geenien ilmentymisessä oli enemmän positiivisia muutoksia, ja nämä muutokset saattavat liittyä eturauhassyövän kehittymisen riskin vähentymiseen. Institute of Food Research on parhaillaan tekemässä paljon suurempaa tutkimusta, jonka rahoittaja on Prostate Cancer Foundation, ja jossa tutkitaan parsakaalin syömisen eturauhassyövältä suojaavia vaikutuksia.

Beneforté-parsakaalin kehittämisen ansiosta tutkijat voivat nyt tarjota vapaaehtoisille tutkimuksiin osallistujille ruokavalioita, jotka sisältävät erisuuruisia määriä glukorafaniinia. Ensimmäinen näistä tutkimuksista  [ix] osoitti, että runsaasti glukorafaniinia sisältävä parsakaali (Beneforté) pystyi ”korjaamaan” niitä aineenvaihduntaprosesseja, jotka soluissamme liittyvät terveysvaikutusten tuloksiin. Nyt on meneillään tätäkin laajempi tutkimus, jossa perehdytään sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja siihen, voivatko Beneforté-parsakaali ja runsaasti glukorafaniinia sisältävät ruokavaliot vähentää näitä riskejä.

 


[i] Joseph, M. A., K. B. Moysich, J. L. Freudenheim, P. G. Shields, E. D. Bowman, Y. Zhang, J. R. Marshall, and C. B. Ambrosone. "Cruciferous Vegetables, Genetic Polymorphisms in Glutathione S-Transferases M1 and T1, and Prostate Cancer Risk." Nutr Cancer 50, no. 2 (2004): 206-13.  http://dx.doi.org/10.1207/s15327914nc5002_11

[ii] Lin, J., A. Kamat, J. Gu, M. Chen, C. P. Dinney, M. R. Forman, and X. Wu. "Dietary Intake of Vegetables and Fruits and the Modification Effects of Gstm1 and Nat2 Genotypes on Bladder Cancer Risk." Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 18, no. 7 (Jul 2009): 2090-7. http://dx.doi.org/10.1158/1055-9965.EPI-08-1174

[iii] Fowke, J. H., Chung, F. L., Jin, F., Qi, D., Cai, Q., Conaway, C., Cheng, J. R., Shu, X. O., Gao, Y. T. and Zheng, W. (2003)  "Urinary Isothiocyanate Levels, Brassica, and Human Breast Cancer " http://cancerres.aacrjournals.org/content/63/14/3980.full

[iv] Joshipura, K. J., A. Ascherio, J. E. Manson, M. J. Stampfer, E. B. Rimm, F. E. Speizer, C. H. Hennekens, D. Spiegelman, and W. C. Willett. "Fruit and Vegetable Intake in Relation to Risk of Ischemic Stroke." JAMA 282, no. 13 (Oct 6 1999): 1233-9. http://dx.doi.org/10.1001/jama.282.13.1233

[v] Kirsh, V. A., U. Peters, S. T. Mayne, A. F. Subar, N. Chatterjee, C. C. Johnson, R. B. Hayes, Lung Colorectal Prostate, and Trial Ovarian Cancer Screening. "Prospective Study of Fruit and Vegetable Intake and Risk of Prostate Cancer." J Natl Cancer Inst 99, no. 15 (Aug 1 2007): 1200-9. http://dx.doi.org/10.1093/jnci/djm065  

[vi] Richman, E. L., P. R. Carroll, and J. M. Chan. "Vegetable and Fruit Intake after Diagnosis and Risk of Prostate Cancer Progression." Int J Cancer 131, no. 1 (Jul 1 2012): 201-10. http://dx.doi.org/10.1002/ijc.26348

[vii] Wu, Q. J., Y. Yang, E. Vogtmann, J. Wang, L. H. Han, H. L. Li, and Y. B. Xiang. "Cruciferous Vegetables Intake and the Risk of Colorectal Cancer: A Meta-Analysis of Observational Studies." Ann Oncol 24, no. 4 (Apr 2013): 1079-87. http://dx.doi.org/10.1093/annonc/mds601

[viii] Liu, B., Q. Mao, M. Cao, and L. Xie. "Cruciferous Vegetables Intake and Risk of Prostate Cancer: A Meta-Analysis." Int J Urol 19, no. 2 (Feb 2012): 134-41. http://dx.doi.org/10.1111/j.1442-2042.2011.02906.x

[ix] Liu, X., and K. Lv. "Cruciferous Vegetables Intake Is Inversely Associated with Risk of Breast Cancer: A Meta-Analysis." Breast 22, no. 3 (Jun 2013): 309-13. http://dx.doi.org/10.1016/j.breast.2012.07.013

[ix] Armah, C. N., Traka, M.H., Dainty, J.R., Defernez, M., Astrid Janssens, Leung, W., Doleman,  J., Potter, J.F., and Mithen, R.F.  A diet rich in high glucoraphanin broccoli interacts with genotype to reduce discordance in plasma metabolite profiles through modulating mitochondrial disfunction, Am J Clin Nutr 2013 98: 712-722 doi: 10.3945/ajcn.113.065235